Joulu kolkuttaa jo sydämillä

Joulunajan rahankäyttö on aihe, joka nousee vuosittain julkiseen keskusteluun. Kristillisen arvomaailman näkökulmasta voi olla houkuttelevaa arvostella muita tuhlaamisesta ja itsekkäästä hyvinvoinnista. Silti joulu sisältää niin paljon hyviä ja lämpimiä arvoja, että kristittyjen ei kannata lähteä tavoittelemaan askeettisuutta. Parempi on tehdä joulusta ilon juhla, jota se perusolemukseltaan onkin.

Kokonaan toinen asia on haastaa ihmisiä jakamaan hyvää mieltä oman lähipiirin ulkopuolelle. Pitkät ruokajonot osoittavat, että omassa maassamme on paljon hädänalaisia. Monet seurakunnat ovatkin ihailtavasti ottaneet tämän huomioon. 

Lisäksi omassa maanosassamme on miljoonia koteja, joissa loppuvuoden suuri juhla tunnetaan, mutta sen juhlimisesta jäädään osattomiksi. Itä-Euroopan syrjäisissä romanikylissä ja suurkaupunkien takapihoilla elämä on arkena ja juhlana taistelua jokapäiväisestä toimeentulosta. Lähestyvän talven kylmyys vain lisää elämän ankeutta.

Fida ja Elämä ja Valo järjestävät tänä syksynä entistäkin laajemman kampanjan Itä-Euroopan köyhimpien puolesta. Olisi toivottavaa, että tämä Toivon Kipinä -kampanja sytyttäisi kaikki seurakunnat muistamaan lapsia, joilta tulevaisuuden toivo on hukassa. Kampanjan avulla monet lapset saavat oman joulupussin, joka sisältää jouluherkkuja ja hedelmiä, erityisissä hätätilanteissa myös muita elintarvikkeita. Moneen pussiin riittää myös suomalaisten ystävien lapsille kutomia neuleita.

Suomesta jaettava tuki ei ulotu ainoastaan joulunaikaan. Keräysvaroilla voidaan tukea läpi vuoden jatkuvaa pitkäjännitteistä toimintaa, jolla lapsille rakennetaan turvallista tulevaisuutta.

Saakoon jokainen Suomessa asuva nauttia hyvästä ja runsaasta joulusta. Kun voimme samalla jakaa muille saamastamme hyvästä, joulusta tulee entistäkin enemmän ilon ja hyvän mielen juhla.